Kun hermostosi on tasapainossa ja voi hyvin, sun suorituskykysi on kaikin puolin parhaimmillaan. Esimerkiksi pystyt tekemään kivutta ja hyvällä teholla erilaisia fyysisiä toimintoja. Myös mm. päätöksen teko, muistaminen, oppiminen ja ajattelu toimivat mutkattomasti. Tasapainoinen hermosto tuo sulle myös tukea tunteiden ja stressin hallintaan sekä kaikkeen toimintaasi suhteessa itseesi, ympäristöön ja muihin ihmisiin.
Hermostossa voi olla ns. häiriötekijöitä eli turhia reaktioita, jotka estävät sua suoriutumasta ihan arkisistakin tilanteista parhaalla mahdollisella tavalla. Näitä häiriötekijöitä kutsutaan sammumattomiksi primitiivireflekseiksi (vauvaiän refleksit). Ne toimivat ikään kuin tiedon kulun jarruttajina, muuttajina ja vääristäjinä. Silloin hermostossa kulkeva tieto ei pääse suorinta reittiä kehosta aivoille käsiteltäväksi tai tiedon käsittely aivoissa saattaa olla takkuista. Näitä häiriötekijöitä voidaan sammutella erilaisin liikkein sensovalmentajien avulla, jotka ovat erikoistuneet myös refleksipurkutyöskentelyyn (SensoReflexExpert).
Se, että hermostossa on ns. häiriötekijöitä, ei tarkoita millään tavalla että olisit jotenkin “viallinen”. Hermosto ei vain ole siinä optimaalisimmassa toimintakunnossa, jolloin saisit aivojesi ja hermostosi kaikki synnynnäiset ja opitut vahvuudet käyttöön. Ja kun vahvuudet jäävät käyttämättä, arki saattaa tuntua raskaalta ja suorittamiselta.
Kun opit tunnistamaan ja käyttämään mielesi ja hermostosi vahvuuksia, jaksat arjessasi paremmin. Jos hermostossa ilmenee häiriötekijöitä refleksijäänteiden muodossa, silloin tiedot ei aivoille välity niin kuin pitäisi. Silloin voi tuntua siltä, että omat tekemiset tökkii, joku asia ei mennyt niin kuin piti, omia tunteitaan ei oikein hallinnut tai ajatus ei vaan rullaa. Kehon ja mielen yhteydessä on silloin haasteita tiedon siirrossa.
Mitä mielen ja kehon yhteys käytännössä tarkoittaa?
Aivot ovat tiedon prosessoinnin kotipesä. Jotta sinne saadaan tietoa käsiteltäväksi, keho aistii ympäristöä ja lähettää hermoston kudosten kautta aistitietoa aivoille sähköisinä impulsseina. Ääreishermosto ja selkäydin ovat tiedon hankinnan ja kuljettamisen mestareita. Kun tieto saavuttaa aivot, ne käsittelevät tiedon ja muodostavat sen perusteella parhaaksi mahdolliseksi arvioidun toiminnan keholle tai mielelle. Tämän jälkeen aivot lähettävät tiedon takaisin keholle hermostoa pitkin. Ja hermosto auttaa tuottamaan halutun toiminnan.
Ajoittain on myös tilanteita, jolloin aivojen on toimittava heti ilman aistitiedon tarkempaa käsittelyä esimerkiksi uhkaavassa tilanteessa. Tällöin aivot määrittelevät parhaaksi arvioimansa toimenpiteen toteutusta varten heti. Aivot myös keräävät tietoa varastoon ja käyttävät sitä jatkossa optimoiden hermoston toimintaa tehokkaammin toimivaksi. Välillä aivojen keräämä tieto on vääränlaista, jos annamme niille jatkuvasti “huonoa informaatiota” ja saattavatkin auttaa meitä tottumaan ja juuttumaan tilanteeseen, missä meillä ei olekaan hyvä olla (esim. huono työ tai parisuhde).
Hermoston kuormitus aiheuttaa sen, ettei tiedonkulku toimi kunnolla keholta aivoille. Kuormitusta voivat lisätä esimerkiksi oman sietokyvyn ylittävät tunnereaktiot, haitalliset kehon liikkeet/asennot (erityisesti selkärangan alueella), lihasten jumitilat, epäterve puhe itselle (ajatukset) ja turhat liikemallit (ei toivotut refleksit). Jos keho on ylivirittynyt ja reagoi liian herkästi esim. ympäristöön, silloin hermostolle ja aivoille tulee liikaa turhaa ylimääräistä tietoa. Tämä kuormittaa kehoa ja mieltä suuresti, kun päällä on jatkuvasti tila, jossa varaudutaan siihen, että mitä vaan voi tapahtua milloin vaan. Silloin keho tekee tarpeettomia ylimääräisiä liikkeitä, jotka kuormittavat. Aivojen ollessa ylikuormittuneet ne saattavat ylitulkita saapuvaa aisti-informaatiota ja liioittelevat taas käsittelemiään toimintakäskyjä takaisin keholle. Silloin mieli ja keho tuottavat ylimääräisiä, turhia ja haitallisiakin liikemalleja. Kun aivot eivät kykene käsittelemään informaatiota kunnolla, tuntuu se kehossa ja mielessä mm. väsymyksenä ja stressinä. Pienistäkin jutuista tulee isoja.
Keho ja mieli ovat siis linkittyneet täysin toisiinsa. Niitä ei voida toisistaan erottaa. Jos esimerkiksi kropassa tuntuu jumeja, voivat ne johtua erilaisista käsittelemättömistä tunteista. Jos taas ajatukset tuntuvat sumuisilta, voi kehon haasteet niihin olla syynä.
Mikä kaistanopeus?
Silloin, kun hermosto toimii sulle ominaisella synnynnäisellä tavalla vapaasti ja osaat itsekin sitä tukea, tiedon siirtyminen mielen ja kehon välillä toimii jopa 3 miljardin kb/s nopeudella (tiedostamaton mieli). Jos taas pusket menemään kehoa ja mieltä käskyttäen vastoin omia vahvuuksiasi, silloin tämä suorittamisen tiedonsiirron nopeus on vain 50 kb/s (tietoinen mieli). Hermoston vapaus onkin toimivan tiedonkulun perusta. Kun häiriötekijöitä ei matkalla ole, on eläminen ja oleminen vaivatonta.
Jos hermostossa on ylimääräisiä refleksejä ja liikemalleja päällä tiedonsiirtoa häiritsemässä, ne eivät sammu vain sillä, että joogaat, teet mindfullness-treenejä ja rentoudut. Näin kyllä autat itseäsi upeasti pysähtymään ja rauhoittumaan, mutta refleksien purkuun avuksi tarvitaan SensoReflexExpertin taitoja.
Kun hermostosi on vapaa toimimaan ja opit tuntemaan omia vahvuuksiasi, voit jo eri asentojen ja ajatusten kautta tukea kehosi ja mielesi toimintaa sekä tasapainoa. Silloin saatat huomata, että jotkut asiat ovatkin helpompia kuin kuvittelit tai joku asia sujuukin mutkattomammin kuin ennen. Kun hermosto voi hyvin, arjessa toimiminenkin on kevyempää, kun oikeanlainen informaatio siirtyy parhaalla kaistanopeudella keholta aivoille ja takaisin keholle. Silloin mm. ajatukset rullaa, tunteet on tasapainoisempia, haasteet on helpompi kohdata ja vääriltä houkutuksilta kieltäytyä. Eikö kuulostakin mahtavalta?
Haluisitko säkin löytää sun hermostosi vahvuudet ja oppia käyttämään kehoa ja mieltä parhaalla mahdollisella kaistanopeudella? Lue lisää!
Comments