Mikä ihmeen toiminnallinen neurotiede ja sensocoaching?

Jos joku sanoo sanan “toiminnallinen neurotiede”, monella menee helposti aivot solmuun jo pelkästä termistä. Kuulostaa vähän siltä kuin joku olisi yhdistänyt salitreenin ja aivotutkimuksen. Mutta ei hätää – kyse ei ole mistään huuhaasta tai hatusta vedetystä self help -kikasta, vaan ihan oikeasta tieteeseen pohjautuvasta tavasta ymmärtää ihmisen toimintaa.

Kyse on siitä, miten sun hermosto toimii – ihan käytännössä

Toiminnallinen neurotiede tutkii sitä, miten aivot ja hermosto vaikuttavat meidän arkeen – kaikkeen siihen, miten tehdään päätöksiä, kuormitutaan, palaudutaan, motivoidutaan tai vaikka asetetaan rajoja. Se ei jää pelkäksi teoriaksi, vaan se näkyy ja tuntuu ihan konkreettisesti: esimerkiksi siinä, miksi joku tarvitsee enemmän omaa tilaa tai miksi toista stressaa tietyt tilanteet. Toiminnallinen neurotiede siis tuo hermostotiedon käytäntöön. Se yhdistää fysiologiaa, psykologiaa, kasvatustieteitä ja liikettä – ei pelkästään tiedon vuoksi, vaan siksi että me kaikki pärjättäisiin arjessa paremmin.

Me ollaan opittu luottamaan siihen, että "harjoitus tekee mestarin". Se on totta – mutta entä jos voisit harjoitella sellaista, missä sulla on jo valmiiksi vahvuuksia? Toiminnallisessa neurotieteessä erotetaan synnynnäiset vahvuudet niistä, jotka on opittu tai omaksuttu ympäristön paineesta. Synnynnäisiä vahvuuksia ei aina tunnisteta, mutta kun ne löydetään, koko elämä alkaa rullata kevyemmin – koska silloin hermosto toimii luontevasti eikä jatkuvasti kompensoimalla.

Kyse ei ole mistään uudesta villityksestä. Vaikka termi kuulostaa modernilta, taustalla on pitkä tieteellinen historia. 1980-luvulla tutkija Walter Lowen halusi osoittaa, että vanha kunnon Jungin persoonallisuusteoria oli pelkkää huttua. Vaan kuinkas kävikään? Lowenin tutkimus paljasti, että ihmisaivot oikeasti aktivoituvat yksilöllisesti, juuri kuten Jung oli jo vuosikymmeniä aiemmin päätellyt ihmisten käyttäytymistä tarkkaillessaan. Eli vähän niin kuin tiede otti kiinni siitä, mitä arjessa oli jo huomattu.

Ja ei siinä vielä kaikki. Toinen merkittävä hahmo, Godelieve Denys-Struyf, toi esiin sen, miten keho ja mieli on oikeasti yhteydessä – ei pelkästään runollisella tasolla, vaan konkreettisesti: lihasketjut, tunteet ja ajattelu kulkee käsi kädessä.

Entä Sensocoaching?

Sensocoaching tuo kaiken tämän tiedon käytännön tasolle. Kyse ei ole terapoinnista tai motivaatiopuheista, vaan siitä, että opitaan havainnoimaan, miten oma hermosto toimii – ja miten sitä voi alkaa ymmärtää ja tukea ihan arjen keskellä. Apuna hermoston tutkimisessa käytetään sensomotorista metodia, jossa eri liikkeiden kautta hermotetaan aivojen eri osa-alueita ja testataan, milloin kehon jäntevyys nousee - silloin paikallistetaan missä päin aivoja myös vahvuuden sijaitsevat.

Sensomotorinen metodi perustuu siihen, miten aivot oikeasti käsittelee tietoa:

1. Kehosta lähtee viesti aivoille (esim. aistin, liikkeen tai tasapainon kautta)

2. Aivot käsittelee viestin

3. Aivot lähettää toimintakäskyn takaisin kehoon

Sensocoach havainnoi kehon viestejä – kuten lihasten toimintaa, asentoja ja liikkeitä – ja tunnistaa sen perusteella:

• missä asennoissa ja tilanteissa olet parhaimmillasi,

• mikä saa sut innostumaan ja käynnistymään (”sytyttimet”),

• sekä mitkä vahvuudet tukevat pitkäjänteistä toimintaa ja jaksamista.

Usein valmennuksessa hypätään suoraan metodin vaiheeseen kolme ("tee näin"), mutta toiminnallinen neurotiede aloittaa alusta – kehosta ja aistihavainnoista käsin. Sillä tavalla löydetään se, mikä toimii just sun kohdalla.

Metodin testien pohjalta saadaan henkilökohtainen sensoprofiili eli hermostotyyppi – ikään kuin käyttöohje sulle itsellesi. Sen avulla ymmärrät, missä tilanteissa ja ympäristöissä olet parhaimmillasi fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti.

Sensocoachingin taustalla on mm. Ralph Hippolyte, urheiluvalmentaja, joka huomasi, että kaikki urheilijat eivät todellakaan toimi samalla tavalla – eikä pitäisikään. Hän yhdessä Bertrand Theraulezin kanssa kehitti tapoja tunnistaa yksilöllisiä hermoston eroja ja soveltaa niitä käytännössä. Myöhemmin tämä sama ajattelu levisi urheilusta muuhunkin elämään: työelämään, ihmissuhteisiin, palautumiseen, oppimiseen. Menetelmä yhdistää monia tieteenaloja kuten neurologiaa, neuroanatomiaa, neurofysiolohiaa ja kognitiivista psykologiaa.

Marko ”Makke” Siivonen toi osaamistaan Sveitsistä ja alkoi tehdä yhteistyötä Ralphin kanssa. Heidän kehittämässään sensocoachien koulutuksessa keskitytään siihen, miten jokainen meistä voi käyttää oman hermostonsa vahvuuksia viisaasti – eikä jatkuvasti puskea itseään muottiin, joka ei oikeasti ole sopiva.

Tässä myös historiapläjäys lyhyesti:

1920-luku - Carl Jung kehitti teorian introversiosta ja ekstroversiosta, joka myöhemmin vaikutti sensomotorisen metodin kognitiiviseen ulottuvuuteen.

1930-40 luku - Japanissa manuaaliterapioiden mestarit kehittävät Seitai-metodin. Lähtökohtana ajatus, että terveys on jo läsnä kehossa, joka toimii ymmärrystämme laajemmin.

1970-luku - Katsume Miwa aloittaa Seitai-metodin levittämisen Espanjassa -> menetelmän leviää Eurooppaan.

1980-luku - Neurotieteilijä Walter Lowen tutki, miten ihmisten aivot aktivoituu eri tavalla eri tilanteissa ja päätyi vahvistamaan sen, mitä Jung oli jo persoonallisuusteoriassaan kuvaillut: Ihmiset toimivat eri tavoilla, koska heidän aivonsa toimivat eri tavoilla.

1990-luku - Ralph Hippolyte ja Bertrand Théraulaz kehittävät sensomotoriseen ajatteluun perustuvan valmennusjärjestelmän, joka yhdistää kehon, mielen ja yksilöllisyyden.

2010 - Hippolyte kehittää Seitain 5 Oseita -ideologiaan perustuvan testipatteriston selkärangalle, lantiolle ja jalkaterille, mahdollistaen sensomotorisen profiilin kartoittamisen ja tämän myötä yksilöllisemmän ja tehokkaamman kehon käytön.

2000-luku–nykyisyys - Menetelmää kehitetään/dokumentoidaa/julkaistaan materiaaleja, viitataan deep motivation drivers -käsitteeseen. Suomessa toiminta starttasi 2005, kun Marko Siivonen toi osaamistaan Sveitsistä ja aloitti yhteistyön Hippolyten kanssa.

Toiminnallinen neurotiede on vakiinnuttanut asemansa monialaisena tutkimusalana, joka yhdistää neurologian, neuroanatomian, neurofysiologian ja kognitiivisen psykologian. Menetelmää sovelletaan käytännössä mm. fysioterapiassa, valmennuksessa ja opetuksessa. Euroopassa kouluttaa SMCI (Sensory Motor Cognitive Intelligence) ja Action Type Approach®. Metodin ytimessä on yksilön kyky ilmaista itseään luonnollisesti kehon ja psyyken tasolla.

Mihin tätä hermostotietoa sitten käytetään?

Käytännössä mihin tahansa. Palautumisen tukemiseen, kuormituksen säätelyyn, työn ja levon tasapainottamiseen, ihmisten kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, opetukseen, johtamiseen… Lista on pitkä. Esimerkiksi Australiassa toiminnallista neurotiedettä sovelletaan kuntoutuksessa, Yhdysvalloissa johtajuuden kehittämisessä. Suomessa lähestymistapa on erilainen - tärkeintä on tuoda tieto tavalliseen arkeen.

Sensocoachingin avulla:

• Itsetuntemus paranee: opit, mikä juuri sinulle toimii – ei mitä ympäristö sinulta odottaa.

• Arki helpottuu: kun toimit omien vahvuuksiesi mukaan, keho ja mieli kuormittuvat vähemmän.

• Jaksaminen paranee: turhat kompensaatiot (eli "väärällä tavalla pinnistely") jäävät pois.

• Ajattelu, tunteet ja keho toimivat paremmin yhdessä: Sensovalmentaja auttaa yhdistämään fyysiset, kognitiiviset ja emotionaaliset vahvuudet arjen tueksi.

Useimmat meistä (n. 80%) toimivat pitkälti ympäristön odotusten mukaan, eivätkä osaa hyödyntää omia synnynnäisiä vahvuuksiaan. Tämä voi johtaa turhaan kuormitukseen – sekä kehossa että mielessä. Toiminnallinen neurotiede ja Sensocoaching on itsetuntemusta, ymmärrystä ja käytännön tukea, jonka avulla voit olla enemmän sinä – ilman jatkuvaa taistelua arkea vastaan. Se auttaa sua tunnistamaan, mikä oikeasti tukee sun hyvinvointia ja mikä kuormittaa, ihan oman hermostosi ehdoilla.

Ei hokkuspokkusta. Vaan arjen neurotiedettä.

Kiinnostuitko oman hermostosi toiminnasta? Käy lukemassa lisää hermoston vahvuuksista sekä niihin liittyvistä valmennuksista!

Lue lisää hermoston vahvuuksista!

(Lähteenä kirjoituksessa käytetty Suomen toiminnallisen neurotieteen Stoine ry:n nettisivujen historitekstejä sekä Hilppa Venhon 2018 opinnäytetyön historiaosuutta: Sensomotorisen metodin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja asentotonukden mittausprotokollan teoriamalli – Asentotonuksen mittausprotokolla Dynamometri microFET2 – testilaitteella.)

Mitä on toiminnallinen neurotiede ja sensocoaching?